Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus

Koulutus tulee suorittaa kokonaisuudessaan kun:

1. Henkilölle on myönnetty henkilöauton ammattiajolupa ennen 1.1.2010, ja hän on hakenut taksinkuljettajan ajolupaa 1.7.2018 jälkeen.

2. Henkilölle on myönnetty ensimmäinen taksinkuljettajan ajolupa 1.7.2018 jälkeen.

3. Henkilölle on myönnetty invataksin ajamiseen oikeuttava lupa ennen 1.1.2010, mutta hän ei ole suorittanut taksinkuljettajan jatkokoulutusta 31.12.2014 mennessä, eikä hänen ajolupansa ole enää voimassa. Voidakseen toimia taksinkuljettajana, hänen tulee suorittaa hyväksytysti taksinkuljettajan koe ja hakea ajolupaa uudelleen. Lisäksi hänen on suoritettava erityisryhmien taksinkuljettajakoulutus kokonaisuudessaan, sisältäen sekä teoriaosuuden että käytännön harjoitukset.

Pelkästään käytännön harjoituksia sisältävä osio riittää kun:

1. Henkilölle on myönnetty henkilöauton ammattiajolupa ennen 1.1.2010, ja hän on suorittanut taksinkuljettajan jatkokoulutuksen vuonna 2014, minkä perusteella hän on uusinut taksinkuljettajan ajoluvan.

2. Henkilölle on myönnetty henkilöauton ammattiajolupa ennen 1.1.2010, ja hän on suorittanut jatkokoulutuksen vuonna 2014. Tämän perusteella hän on uusinut taksinkuljettajan ajoluvan, mutta sen voimassaolo on päättynyt 31.12.2019. Henkilö on hakenut ajoluvan uudelleen voimaan vuonna 2021.

3. Henkilölle on myönnetty taksinkuljettajan ajolupa 1.1.2010 jälkeen, ja hän on suorittanut sitä varten taksinkuljettajan koulutuksen sekä siihen liittyvän kokeen.

Turvallisuus ja ergonomia

• Oikea avustustekniikka apuvälineitä käyttävien asiakkaiden kanssa

• Apuvälineiden turvallinen kiinnitys ja kuljetus

• Kuljettajan oma työergonomia ja tapaturmien ehkäisy

Esteettömyys ja yhdenvertaisuus

• Esteettömien kuljetusten käytännön järjestäminen

• Lainsäädäntö ja määräykset (mm. vammaispalvelulaki, taksilaki)

• Palvelun yhdenvertaisuus: miten huomioida erilaiset asiakkaat

Vuorovaikutus ja asiakaspalvelu

• Erityisryhmien asiakkaiden kohtaaminen ja viestintä
• Asiakkaiden erityistarpeiden tunnistaminen (mm. näkö-, kuulo- tai liikuntarajoitteet)
• Ystävällinen ja kunnioittava palveluasenne

Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa

• Ohjeet ja hyvät käytännöt sidosryhmien (esim. hoitolaitosten) kanssa
• Tiedonkulku ja lupakäytännöt (kela-kyydit, terveydenhuollon matkat)